Tervetuloa seuraani tutkimaan kuinka lumilautaopettaja-insinööristä muovataan matkailun ja sähköisen liiketoiminnan ammattilainen! Blogissa kirjoitan oivalluksiani matkan varrelta sekä postailen harjoitustehtäviäni opiskelukaverieni, opettajieni ja muiden kiinnostuneiden ihmeteltäväksi.

sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Arvoa sähköisestä

Liiketoiminnan sähköistämisestä ja internetissä näkymisestä on helppo saarnata, koska se on seksikästä ja hip ja pop ja sellaista, että no niin on tehtävä kun kaikki muutkin. Konkreettiset muutokset ja hyödyt jäävät monelta  matkailualan yrittäjältä hämärän peittoon uusien termien viidakossa.

Arvon tuotanto sähköisessä maailmassa

Yrityksen liiketoiminnan arvoketjumallin on kehittänyt Michael Porter vuonna 1985. Se kuvaa yrityksen toimintoja, jotka lisäävät arvoa yrityksen tuotteeseen. Helpoin arvoketju on kuvata esimerkiksi ruokateollisuudessa, missä luonnon raaka-aine jalostetaan asiakkaan kaupan hyllystä saatavaksi ruokapakkaukseksi. Matkailualan arvoketju alkaa matkailupalvelun tuottajasta ja jatkuu sekä kohde- että lähtömaan matkanjärjestäjien kautta matkan välittäjään (matkatoimisto) ja viimeisenä asiakkaaseen eli matkailijaan.

Suurin hyötyjä matkailuliiketoiminnan astuessa sähköiseen maailmaan on ehdottomasti asiakas. Vertailu eri matkanjärjestäjien, -välittäjien ja matkailupalvelutuottajien välillä on hyvin paljon helpompaa ja tietoa on tarjolla aivan eri lailla kuin ennen. Asiakas voi paljon helpommin, niin halutessaan, jättää matkanjärjestäjien ja -välittäjien palvelut kokonaan väliin ja ottaa suoraan suoraan yhteyttä matkailupalvelutuottajaan. Matkailupalvelutuottajalle netti on lisännyt näkyvyyttä ja saavutettavuutta.

Välittäjälle ja järjestäjälle internet tarkoittaa mahdollisuutta erottua kilpailijoista asiakkaan parantuneiden vertailumahdollisuuksien avulla, mutta samalla myös suuren haasteen säilyttääkseen liiketoimintansa tuottavana. Omatoimimatkailu syö juuri matkanjärjestäjien ja matkatoimistojen leipää. Vertailumahdollisuudet tuovat esiin myös matkanjärjestäjien ja matkailupalvelujen tuottajien palvelun laadun. Arviot eri hotelleista, opaspalveluista tai retkistä leviävät nopeasti sosiaalisessa mediassa ja yhteisöissä. Asiakaspalvelu ja reagointikyky ovat nousseet keskeiseen asemaan yrityksen halutessa säilyttää imagonsa.

Erityisesti matkanjärjestäjien ja -välittäjien onkin otettava kiinni siitä haasteesta ja mahdollisuudesta, jonka internetin tulo alalle on heidän eteensä heittänyt. Asiakkaat vaativat välittäjiltä yhä henkilökohtaisempaa palvelua ja monimutkaisempien matkojen suunnittelua ja välittäjien asiantuntijuus ja erikoisosaaminen ovat tässä avainasemassa. Matkanjärjestäjien liiketoiminnan ytimeen nousee asiakaspalvelu ja tuotteet, joiden yhdistelmiin asiakkaan resurssit eivät olisi riittäneet.

Matkanjärjestäjien ja matkatoimistojen yhtenä suurena mahdollisuutena olisi kiinnittää huomiota koko matkan elinkaareen. Asiakkaan matkakaari alkaa jo mahdollisten matkakohteiden tutkiskelulla ja päättyy pitkälle matkan jälkeen matkan muisteluun esim. ystävien kanssa. Tämän koko matkakaaren aikana on mahdollista tarjota asiakkaalle tuotteita, jotka antavat kummallekin osapuolelle lisäarvoa.

Lähde: http://www.slideshare.net/delhibloggers/digital-marketing-for-the-travel-industry-in-the-web-20-scenario-presentation

Konkreettista hyötyä sähköistämisestä

Monessa yrityksellä kirjataan varastolukumääriä, palvelun tai tuotteen hintoja, asiakkaan tietoja, tilauksia ja muita lukuja moneen kertaan eri papereihin tai tiedostoihin. Tiedonhallintajärjestelmät asiakkuuksien, resurssien ja talouden hallintaan ja näiden integrointi vähentää huomattavasti kirjaustyötä ja säästää aikaa. Kirjaustyötä ei tarvitse tehdä kuin kerran ja tieto on helposti yhdisteltävissä eri kokonaisuuksiksi. Varastokirjanpito kertoo meille tulevien kuukausien tilausten perusteella milloin ja kuinka paljon meidän olisi tilattava lisää tuotteita. Voimme tehdä tilauksen alihankkijallemme nappia painamalla ja homma on sillä selvä. Tilauksemme kirjautuu järjestelmään ja näyttää meille uuden varastoennusteen tilauksemme pohjalta. Alihankkijamme saavat ilmoituksen tilauksesta ja näkevät sen omasta extranetistään. Aivan mahtavaa!

Asiakkuuksien hallintaan ja markkinointiin liiketoimintojen sähköistäminen antaa huimat mahdollisuudet. Näemme asiakkaamme toiminnan historian ja pystymme markkinoimaan hänelle paremmin häntä kiinnostavia tuotteita ja ehkä tuottamaan näin lisäarvoa hänen elämäänsä. Näemme asiakaskohtaisesti miten asiakasta on viimeksi palveltu ja seuraavaksi pitäisi tehdä. Pystymme tuottamaan asiakkaallemme nopeammin tarjouksen varastokirjanpidon, alihankkijahintojen ja tilauskirjausten integroitujen ennusteiden perusteella.

Henkilöstöhallintaa helpottavat sähköistetty tuntikirjanpito ja palkanlaskenta, jolloin olemme reaaliaikaisesti tietoisia yrityksemme henkilöstökuluista ja työvoiman saatavuudesta. Dokumenttien hallinta on ehdottomasti kätevämpää sähköisessä muodossa kuin mappien viidakossa. Liiketoimintaprosesseja sähköistämällä teemme yrityksemme hallinnasta myös paikkariippumatonta ja näin työnteko helpottuu.

Lähde: Kirsi Mikkolan luentomateriaali 27-28.3.2012

Globaalin näkyvyyden hinta

Globaalit jakelukanavat ovat sähköisiä varausjärjestelmiä, jotka ovat hyvin laajasti käytettyjä maailmassa. Esimerkiksi Amadeus, jota monet matkatoimistot ja matkanjärjestäjät, esimerkiksi Finnmatkat, käyttävät mm. lentojen varaamiseen. Näihin jakelukanaviin liittyminen maksaa, mutta jos näkyvyys tuotteelle on laaja.

Globaaleihin jakelujärjestelmiin liittyminen on kannattavaa vain yrityksille, joiden liikevaihto ja katteet ovat tarpeeksi suuret. Nämä järjestelmät ottavat yrityksiltä avausmaksut, komission sekä tämän lisäksi yritys maksaa niille kuukausimaksua. Järjestelmän käytöstä syntyvät kulut ovat helposti yli 20% katteesta. Yritykset keskittävät näin kustannusten vuoksi helposti sähköisen kauppansa yhteen globaaliin jakelukanavaan ja rajaavat näin asiakaskuntansa niihin, jotka käyttävät tätä kanavaa suoraan tai välittäjien kautta.

1 kommentti:

  1. Hyvä Veera!

    Pidin erityisesti tekstissä osiosta: Matkanjärjestäjien ja matkatoimistojen yhtenä suurena mahdollisuutena olisi kiinnittää huomiota koko matkan elinkaareen...jne.

    Arvoketju on varmasti lyhentynyt jakelussa, mutta usein jalostuneessa matkailutuotteessa jopa kasvanut.

    Matkailutuotteen osalta arvoketju jakelukanavien osalta on varmasti lyhentynyt ja lyhenee. Mitenkäs itse tuotannon ja operoinnin osalta? Miltei väitän, että tuotannon kannalta se on esim. elämyksellisten palvelujen osalta jopa kasvanut.

    Mikäli yritys hakee tuotteen hinnan nostoa tai katteen parantamista tulee tuotteen rakentamisessa kiinnittää erityistä huomiota lisäarvon tuottamiseen asiakkaalle.

    Elämystuotteiden kehityksessä lähtökohta arvonmuodostukselle on pienet yksityiskohtaiset tuotemoduulit, joita tarjoamalla voidaa nostaa asiakkaan keskiostoksen hintaan ja myös useassa tapauksessa katetta.

    Tähän arvon muodostukseen palaatte opinnoissanne syksyllä Elämysverkossa ja elämyskolmiomallin yhteydessä.

    VastaaPoista